Pala Vietnamia

Johan meillä oli hyvä tuuri säiden kanssa. Nuo kaksi kokonaista päivää jotka vietettiin täällä Danangissa oli aurinkoisia ja lämpöisiä. Nyt lähtöpäivänä sää on harmaa ja sateinen, joskin kuitenkin lämmin. Sade herätti meidän itse asiassa jo aamuyöstä voimakkuudellaan.

Danang on toden totta hyvin Vietnamilainen kohde, kaiken kaikkiaan näiden muutaman päivän aikana olemme törmänneet vain kouralliseen länsimaalaisia. Itse majoituimme Sunsea Hotellissa tunnetun China Beachin kupeessa. Täällä on siis kuvattu se kuuluisa China Beach - sarja :) Rannalla on pituutta vaivaiset 30km ja laitan tuohon alle vielä lisää kuvia joista rannan näkee katoavan kauas horisonttiin! Yllä oleva kuva on rannan pohjoispäästä about meidän hotellin kohdalta.


Merenantimet näkyvät selvästi ruokalistoilla ja kala ainakin toden totta oli hyvää. Tapana ravintolaan mennessä on käydä näyttämässä vesialtaista millaisen kalan haluaisi syödä. Altaista löytyy myös rapuja, simpukoita ja oistereita, varmaan paljon muutakin, mutta nämä tunnisti näöltä :) Kalan kanssa otimme aina riisiä ja oheen tuli lisäksi aina jotain tulista chilikastiketta ja soijakastiketta. Iso Nam! Tässä kuva tyypillisestä rantaravintolasta.


Luin matkaoppaasta vietnamilaisten tavasta kommentoida melko suoraan ulkonäköä, ilman että se olisi tarkoitettu loukkaukseksi. Se on vain heidän tapansa tuoda näkemänsä asiat esille. Sain tästä konkreettisen kokemuksen mennessäni yhden ravintolan vessaan ja törmätessäni pieneen, hieman humalaiseen vietnamilaiseen mieheen. Hän kysyi ensin mistä päin olen kotoisin ja sitten sanoi seuraavaksi iloisesti hymyillen, että olen hyvin kaunis mutta ehkä kuitenkin vähän liian lihava hänelle :) Oli pakko nauraa, niin suoraa sydämestä se tuli :)

Aurinkorasvoja oli todella vaikea löytää, mutta sinnikkyydellä ja maltilla löysimme vihdoin yhdestä apteekista pienen-pienen putelin. Täällä ei selvästikkään ole tapana grillata itseään auringossa. Mekään ei mitään tyypillisiä rannalla makoilijoita olla, mutta paahtavassa auringossa kävely teki kyllä tehtävänsä olkapäille, niskoille ja rintakehälle. Minä tietenkin vaaleaihoisempana paloin railakkaammin :)

Huomaa, että länsimaalaisia ei kovin paljoa täältä Danangista löydy, sen verran huomiota saimme osakseen. Sormilla osoittelua, kikattelua, "hello,hello"-huutelua, ja jotkut ohikulkijat jopa saattoivat ottaa käsivarresta kiinni ja kokeilla vaaleaa ihoamme :) Olo oli kuin olisimme olleet ihan oikeasti jossain eri planeetalla ja edustaneet jotain täysin eri eliölajia! Tästä saimme hauskan kokemuksen yhden tavaratalon kahvilassa, jossa istuimme kahvilla ison lasiseinän vieressä. Toisella puolella oli tavaratalon sisäänkäynti josta yksi perhe astui sisään ja perheen kaksi lasta juoksivat kuin tuulispäät iloisina isolle lasi-ikkunalle kädet ja nenät painuen kiinni lasiin. Siinä sitten vilkuttelimme lapsille takaisin, kuin sirkuseläimet lasihäkistä :) Samaisessa tavaratalossa kävimme myös elokuvissa katsomassa Tronin 3-D:nä. Ostimme suolaisia popcorneja, ja että nuo suolaiset popcornit maistuivatkin hyvälle, täällä kun ruoka ei sisällä juuri lainkaan suolaa.

Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvä levähdys Hanoin jatkuvasti sykkivän suurkaupungin jälkeen. Emme tehneet juuri mitään, emme käyneet Marple mountainsilla emmekä Monkey mountainsilla. Olimme vain ja tassuttelimme kaduille, rannalla ja pienillä kujilla ja söimme kalaa ja riisiä sekä pidimme kahvipausseja. Hyvin leppoista ja mukavaa :) Tässä alla vielä muutama kuva Danangista...