Toinen päivä alkoi historiaan tutustumisella, sillä kohteena oli Saigonin War Remnants Museum. Museo kertoo erittäin karulla tavalla Vietnamin sodasta kuvilla ja teksteillä. Museon pihalla on esillä amerikkalaisten sodassa käyttämää kalustoa (helikoptereita, hävittäjiä, panssarivaunuja jne.) ja sisätiloissa on erittäin kattava katsaus sotahistoriaan valokuvien muodossa. Kyseinen museo on yksi niistä harvoista sotamuseoista maailmassa, jotka näyttävät sodan julmuudet juuri sellaisina kuin ne olivatkin. Tämän kyllä huomasi sitten paikan päällä näyttelyä kiertäessä. Osa kuvista oli todella raakoja ja kaunistelemattomia, mutta ehkä ne herättävät ihmiset ajattelemaan, että mihin julmuuksiin ihminen todella pystyy. Opettavainen aamupäivä totta tosiaan.
Museossa kävely vaati veronsa ja oli lepohetken vuoro. Rasittuneita jalkoja hoidettiin yhdessä keskustan hierontapaikassa. 45 minuutin jalkahieronta maksoi 7$ per jalkapari ja ajoi kyllä asiansa. Ei mikään superhuippuhieronta, mutta ei missään nimessä sieltä huonoimmasta päästäkään. Rahoille sai siis vastinetta ja matka saattoi jatkua hoitohetken jälkeen.
Liekö ollut tapahtumarikas aamupäivä syynä siihen, että maha alkoi jo kurnia, eikä reilu tunti ennen hierontaa nautitut hedelmälautaset kylmine jääkahveineen enää pitäneet nälkää. Suuntasimme tutuksi tulleeseen Jaspas-ravintolaan, sillä se oli aivan siinä hierontasalongin vieressä. Pöytään istumaan ja hetki sen jälkeen edessämme olikin jo melkoisen herkullisen näköiset annokset hampurilaisia. Mogambossa väitetään olevan siis kaupungin parhaat burgerit, joten olihan se pakko kokeilla, että pääsikö aussibaari lähellekään vastaavanlaista suoritusta. Alla olevista kuvista näkee, että kyllä pääsi. :) Varsinkin R:n kanan rintafileestä tehty kanahampurilainen oli järjettömän hyvää! Loppupäivä menikin kaupungin keskustassa vaellellessa ja R:n mukaan tarttui erittäin kaunis mekko eräästä käsityöliikkeestä. Samalla suunnittelimme kolmannen päivän varalle reilun puolen päivän mittaista retkeä Cu Chi-tunneleille, joilla on myös oma, erittäin tärkeä roolinsa vietnamilaisessa sotahistoriassa.
1 kommenttia:
Jätinkin viestini ed.post.:)))
No, olisinpa edelleenkin siellä.
Sota on julmaa ja kun se kohdistuu vielä viattomiin ihmisiin. Pysähdyttäviä ja ajatuksia herättäviä kuvia museosta.
^_^Piitis
Lähetä kommentti